sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Flunssaa, hevosia ja mallihommia!

*ääätsiuh!*

Mul on flunssa, vaikka en kerkiäs, joutas tai pystyis.. Mut eihän sen saa hidastaa tai haitata. Hommat on tehtävä.. Eläimet on ruokittava ja sitä rataa. Mut sitä en valita, vaikka olis kuinka huono olo, kuumetta, niin silti olen aina kerran päivässä saanut itteni raahttua tallille, edes tsekka hepat.. <3

Mä pääsin muuten kouluun, jonka nimi ja mun suuntautuminen on näinkin lyhyesti Keski-pohjanmaan maaseutuoisto, Perhon yksikkö, hevostenhoitaja, aikuisopiskelu. 
Koulu on kiva, tyypit loistavia. Kaikki me ollaan erillaisia ja erillaisilla tarinoilla varusteltuja. Mutta ihan ilman hevosharrastelua huomasin löytäväni PALJON yhteistä muiden kanssa. Ja tää menee taas siihen et '' sillä on tarkoitus missä, miten ja minkälaisia ihmisiä tapaat. ''

Meillä menikin eka lähiopetusjakso aikalailla tutustumiseen ja omien elämäntarinoiden kertomiseen toisille ja eri opettajille.
Muutamia vinkkejä sain koulusta heti kättelyyn, lähinnä käytännön asioita, esim. miten pakata suitset tai joitain muita asioita tiiviimmin ja fiksummin. Mutta onhan siellä enemmän tilaakin kaikelle mun minulla täällä tämänhetkisessä tallissa, mutta onneksi kohta on niin iso talli etten tiiä millä sen täyttää, tai tiiän mä ;)

Elikkä tää mun blogi toimii nyt aika pitkälti myös työharjoittelu päiväkirjana kun tehtävänä on pitää kirjaa siitä mitä tekee/oppii/tekee työharjoittelupaikassa väh. viikottain!

************************

Koko kesä meni tässä touhuillessa kaikenmoista, me muutettiin taas niinku edellisessä kirjoituksessa mainitsinkin! Hevostelussa ja vähän mallinhommia tehden, kauneuskisoja kiertäen, koiraa kouluttaen.

Kesän kovimmat saavutukset tais olla Konstalla voitto Mikkelissä St. Michelin raviradalla Kiitolaukkalähtö 1000m
Mä en todellakaan olis uskonut että se tai me voitettas. Oma suorituskin oli IHAN peestä. Syy: Mun syke oli koko ajan lähemmäs 300, adrenaliini virtas niin et mun jalat oli tunnottomat ja kädet vapisi. Ihan huikee tapahtuma ja huikee kisa!! Ja tottahan toki mä tipuin kaiken 15 000 katsojan silmien edessä kun Konsta päätti karata varikolle, vaikka piti vielä kunniakierros vetää, mut kylhän me se veettiin! :D

Ja Jalasjävellä tultiin toiseksi niin Konstalla kun Liinalla. Nii Liina on siis mulla ylläpidossa, ihana suokki tamma, niin ihanan luontone ja tykkää tehdä töitä ja aina valmis lenkille/kentälle hommiin! <3

Konstalla alettiin kokeilemaan vikellystä sitten kun ei muuta sen herran pään menoksi keksitty. :D Ja hyvinhän se meni, selkään ei vaan osata tyttöjen kans hypätä kun kohde eli Konsta liikkuu, mutta kyllä se siitä, täytyy itsekkin vähän notkistua vielä!

Laitan kuvia ihmeteltäväks, ne kertoo enemmän!

Miss Powertruck -kisa Härmässä
@Emma Seppänen

@ Emma Seppänen

@ Tarja Mantere
@ Tarja Mantere
@ Tarja Mantere

Käykäähän äänestämässä mua täällä https://apps.facebook.com/my-polls/xxqpd ! Numero 11 ;) Kiitos!
Tässä vielä FB-sivu https://www.facebook.com/photo.php?fbid=291504310988992&set=a.291503820989041.1073741837.238812782924812&type=3&theater

***********************************************************

Viimeisiä viikkoja vuokratallilla, ennenkuin päästiin omaan talliin.


Liina neito niityllä, ratsastajana kaveri.


<3

Ja ihan irti, eikä ne mihkää lähe!





KATTOKAA! ILMAN APUOHJIA! <3

<3 Niin hieno mies!! Mentiin ainaki 5 kierrosta kenttää muodossa!!

-Bella

tiistai 9. huhtikuuta 2013

Kyllä se tästä taas!

Mä sain tänään herätyksen. En mitään uskonnollista..

Mä tein normin n.10km lenkin jonka teen lähes joka päivä, tarkkailin koiraani, sen tekemisiä tarkemmin lenkillä, kiinnostuksia, mitä se katteli, mitä se haisteli, mistä se innostu ja mitkä oli vähän epäilyttäviä.. Se on onnellinen, pikku asioista, mutta se tekee niistä ISOJA juttuja.

Mä olin tallilla, niiku joka päivä. Tänään vietin siellä 4tuntia, kävin ratsastaa Konstalla rään irrotus lenkin niinkuin el.lääkäri käski. Konstalla on yskää. Minä tein työtä käskettyä ja siellä  mä sain sen herätyksen!

HALOO NAINEN! Mikäänhän ei ole niin varmaa kuin epävarma, mut ei mun tartte olla sellane enää.
Mä seurasin Konstan tekemisiä kävelylenkillä, mentiin ilman suitsia, aurinko paisto miltein pilvettömältä taivaalta eikä tuullut paljoa mitään, ei edes peltojen keskellä.

Mä hyppäsin kesken kaiken Konstan selästä pois ja päätin et nyt nautin tästä elämästä ja ihan täysillä, niin täysillä kun nää mun lemmikitkin tekee aina kun touhaan niiden kans.. Konsta meni pää maassa haistellen ja kaapien maata ja se näytti niin onnelliselta kun sen ei tartte enää olla se rahakone jota vain piiskataan juoksemaan lujempaa ja lujempaa, jotta rahaa tulisi. Jos ei voittosijoille pääse olet ketunruokaa, niin meinas Konstallekkin käydä, mutta onneksi pelastin sen ! Tässä me nyt ollaan kaksi onnellista, ja Konsta joka opettaa mulle miten tästä elämästä pitää ottaa kaikki ilo irti, koskaan ei tiedä milloin lähtö tulee, itselle tai jollekkin toiselle.

Konsta katteli maisemia ja haisteli samalla, sitten se steppas takajaloilla ja heilautti häntää ja laitto viekkaan ilmeen naamallensa ja se oli nii onnesta soikee, se sai olla oma ittensä, sen ei tartte juosta aina hikimärkänä huutavien ja piiskaavien iskujen alla, saaden mitään hellyyttä ja rakkautta. Ja tämän onnellisuus osoituksen jälkeen sain kiitoksen Konstalta, ainakin luulen niin.. Konsta käveli mun luo ja paino pään syliin, HALI <3 Mun punertavalle kevät tuulen viilentämälle poskipäälle vierähti kyynel, mutta se oli onnellisuudesta ja hymyilin, hymyilin niin että hampaat näky ja se kyynel valahti leukaan ja siitä Konstan ostalle. Naurahdin, olen onnellinen nyt ja tässä, kaikella mitä minulla on ja ei ole, sitä en tarvitse.



Kato äiti, oon vesilammikossa, enkä pelkää yhtää!




Mitä, minäkö vapaa? :D

Kun tänne asti katsoit, paina tosta alaalta '' Lukasin :3 '' rastia! :)