Katkeruus

Miten se tunne saakaan ihmisen sekoamaan, tekemään uskomattomia asioita ja sanomaan vielä uskomattomampia asioita..
Lähinnä itse puhun nyt parisuhteesta ja sen mies -osapuolesta, EX-osapuolesta.








Se tapahtuu parisuhteen päätyttyä riitaisasti.. katkerasti. Onko se sairaus? Mielentilan sairaus? Onko se vain hetkellistä, ohi menevää uhoa, jolla tyydytetään oma

heikkous alentamalla toisen itsetuntoa ja luonnetta?

Jouduin itse tämän sairauden hulluuden uhriksi.. Exät <3 Mitä ne saavat sillä? Pidän itseäni itsevarmalta ja todella vahvalta persoonalta, en herju moisesta käyttäytymisestä. Ja miksi se tehdään tekstien kautta? Esim. Facebookissa, msn, tekstiviesteillä? Ei edes vaivautunut soittamaan tai tulemaan käymään ja sanomaan suoraan päin naamaa. Olisin sillon antanut jopa respecktiä hänelle rohkeasta eleestä, mutta kirjoittamalla... Ei saa kuin paskasen räkäsen naurun multa, ja sen kyllä ilmaisin vastauksillani hänelle..  
- '' voi että sun kanssa.. älä vittuile kun et osaa '' Bitch? TODELLAKIN !
- '' Mitä sä nyt itket siellä? Jos sä kerran haluat noin kovasti unohtaa mut niin miks sitte kirjottelet mulle ja oot noin katkera? Sä tuhosit meidän suhteen juomalla viinaa jatkuvasti. Ymmärrän sen että oot katkera, koska ethän sä mua parempaa saa ''


Onko lapsellisempaa kuin alkaa nolaamaan ex-tyttöystävää facebook sivuilla, JULKISESTI? Ei hirveesti..
Onko tää kaikki nyt mun syytä ja kaikki sysätään mun niskoille? En sanokkaan et kaikki olis HÄNEN vikaa, toki oli kummassakin, mut pitääkö sitä lietsoa julkisesti?

Kerrottakoon vielä että exäni on suomen kansalainen, mutta äidinkieli ruotsi, kaiken kukkuraksi herjaavia biisejä jakaa julkisesti johon liitettynä mun nimi?! WTF? Mikä vittu noita miehiä vaivaa!! Ei sen katkeruuden tarvis mennä noin pitkälle, kyllähän mä sen ymmärrän jos sen vihdoin ja viimein tajuaa et kuinka paljon menetti mussa, mut se on myöhästä ! Eihän toi voi enää edes olla totta, toi menee jo hulluuden puolelle !

Onko toi vihaa, katkeruutta, mustasukkaisuutta, hulluutta vai sairautta?

Mä itse tunnen katkeruutta myös, itteäni kohtaan. Kuinka saatoinkaa repsahtaa tollaseen kusipäähän? Kuinka saatoin antaa sen käyttäytyä mua kohtaan kuin oikea sika?!
Mikä meitä naisia vaivaa.. Miks me rakastutaan renttuihin? Ainahan pahat pojat naisia on viehättäny, mut nyt mä lopetan sen. Mä haluan hellän, huomaavaisen herrasmiehen itselleni sitten joskus, aijon nyt nauttia sinkkuudesta kuten jo aijemmin mainitsin.

Tää postaus olikin nyt vähän erillainen, meni enemmän mun h-kohtaseen elämään, yksityiskohtaisemmin. Mua helpotti et sain purkaa nää tunteet tänne teille.